torstai 4. lokakuuta 2012

Kunnallisvaaliehdokas Tampereen kunnallisvaaleissa 2012: Valkoisen armeijan 1918 tapaan Seppo Lehto äärimmäisen oikeassa: Asuntoja asunnottomille. Asumisen oikeus on yksi laajimmin laiminlyöty ihmisoikeus. Oikeus asuntoon on oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Asumisen oikeuksiin liittyvät normit ja standardit on sisällytetty useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja kannanottoihin YK:n tasolta asti. EU:n perusoikeuskirjassa unioni tunnustaa kansalaisten oikeuden toimeentulotukeen ja asumisen tukeen yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi.

Kunnallisvaaliehdokas Tampereen kunnallisvaaleissa 2012: Valkoisen armeijan 1918 tapaan Seppo Lehto äärimmäisen oikeassa: Asuntoja asunnottomille. 

"Asumisen oikeus on yksi laajimmin laiminlyöty ihmisoikeus. 

Oikeus asuntoon on oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Asumisen oikeuksiin liittyvät normit ja standardit on sisällytetty useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja kannanottoihin YK:n tasolta asti. EU:n perusoikeuskirjassa unioni tunnustaa kansalaisten oikeuden toimeentulotukeen ja asumisen tukeen yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi."

Tampereen kokoomuksen julkiset puheet "asunnottomien tilanteen parenemisesta" ovat puhdasta Lenin museo-kamaa ja perehtymättömien ihmisten kusetusta stalinismin tapaan.

Tamperelainen suojeluskuntalainen suojeluskunta-arvoin Seppo Lehto kuntavaaliehdokas Tampereella



"Valkoinen Mannerheim" Seppo Lehto tykittää: Tampereen kokoomuksessa ei ole enää valkoisen Suomen henkeä, eikä vapaussanoman kantajia, vaan pelkkiä Hamlenin pillipiipareita. 

Kokoomuksen vaaliehdokkaita on näkynyt järjestämässä asuntoja ns. "mahamutajille", mutta missä on asuntojen järjestäminen asunnottomille suomalaisille?

Älkää helvetti antako johtaa itseänne harhaan, vaan taataan ihan oikeasti suomalaisille asunnottomille tamperelaisillekin ihmisarvoinen elämä oman savuttoman asunnon kautta. 

Kun pitää valita, niin lopetetaan mieluummin vastikkeeton pakolaisten vastaanotto ja erilaiset huuhaa ankkurilapsien kautta tapahtuvat "perheidenyhdistämiset", sekä taataan alkuperäkansalle pahvilaatikon ja porttikonkien sijaan asunto.


Viite yleisellä nettihaulla "asunnottumuus" - haulla
----------------------------------------------

Kunnan velvoite asunnon järjestämiseen

Syyskuu 2011

KYSYMYS

Yleisen käsityksen mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää asunto kaikille asukkailleen. Häätöjen yhteydessä nousee esiin yleensä keskustelu heitteillejätöstä. Mitkä tarkalleen ovat ne lainkohdat, joihin asukas pystyy vetoamaan silloinkin jos ei kykene noudattamaan yhtäkään huoneenvuokralain kohtaa, vaan järjestelmällisesti särkee paikkoja, häiriköi, eikä maksa vuokria? Onko kunnalla kaikissa tapauksissa velvollisuus hankkia jokaiselle kuntalaiselle asunto? Oman käsitykseni mukaan velvollisuus koskee ainoastaan alaikäisiä, ikääntyneitä ja mielenterveysongelmaisia, jotka eivät selviydy asunnon hankkimisesta.


VASTAUS

Asumisen oikeus on yksi laajimmin laiminlyöty ihmisoikeus. Oikeus asuntoon on oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Asumisen oikeuksiin liittyvät normit ja standardit on sisällytetty useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja kannanottoihin YK:n tasolta asti. EU:n perusoikeuskirjassa unioni tunnustaa kansalaisten oikeuden toimeentulotukeen ja asumisen tukeen yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi.

Suomessa asia on kirjattu perustuslakiin (19 § 4 mom): ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.” Tätä momenttia on kommentoitu esimerkiksi teoksessa Hallber-Karapuu-Scheinin-Tuori-Viljanen: Perusoikeudet (1999) s. 628 -629:
  • säännös ei perusta subjektiivisia oikeuksia, eikä se edellytä niistä säädettäviksi myöskään alemmalla tasolla
  • on kuitenkin ajateltavissa, että saman pykälän 1 momentin takaama ihmisarvoisen elämän vaatima välttämätön huolenpito edellyttää myös asumista turvaavia toimenpiteitä, jolloin asuntoa vailla olevalla olisi näihin toimenpiteisiin subjektiivinen oikeus suoraan perustuslain nojalla
  • myöskään tavallisessa lainsäädännössä ei ole taattu yleistä subjektiivista oikeutta asumiseen. Joillakin ryhmillä, kuten lastensuojelun tarpeessa olevilla nuorilla, vaikeavammaisilla ja eräissä tapauksissa myös mielenterveyspotilailla, on tällainen oikeus erityissäännösten nojalla, kuten itsekin toteatte.
Asunto kuuluu ihmisarvoisen elämän välttämättömiin perustarpeisiin. Päihdeongelmat, häiriökäyttäytyminen ja vuokravelat ovat ikäviä ongelmia, joiden takia ihminen helposti menettää mahdollisuutensa itsenäiseen asuntoon. Häiriökäyttäytymisellä ja päihteillä oireileva on kadottanut rajansa ja ammattilaisen tärkeä tehtävä on asettaa ne. Asumisen suhteen on tärkeää dokumentoida tehdyt toimenpiteet ja asiakkaan tekemät vahingot hänen käyttämässään asunnossa. Tämä on tukena itse asiakastyön osana ja myös mahdollisena perusteluna asumistason muuttamiselle. Asumisen tasoa voi laskea vaurioastetta vastaavaksi niin, että materiaalisten vahinkojen mahdollisuus minimoidaan. Täystuhoa ei tule palkita uudella asunnolla.

Kontrolli ja tuki toimivat käsi kädessä. Onko kunnassanne portaittaista hoitojärjestelmää, jonka kautta voisi opetella asumista ja saada muutakin tukea, esimerkiksi näin:
  • laitoshoito ja asuminen laitosympäristössä saaden tarvitsemaansa hoitoa ja tukea
  • asuntola-asuminen esimerkiksi laitoksen yhteydessä
  • tuettu asuminen ja valvottu asuminen.
Mikä taho tukee ja valvoo itsenäisen asumisen onnistumista teidän kunnassanne? Tämä työ on sosiaalityön ydintä ja kuuluu sosiaalihuoltoon. Jos paikallinen tuki ja kontrolli eivät riitä asumisen tueksi ja koska teillä ei ole tilapäistä asumismahdollisuutta esimerkiksi ensisuojan muodossa, voisiko yhtenä ratkaisuna tulla kysymykseen asiakkaanne muutto vaikkapa Kan-kotiin, joita on eri puolella Suomea? Itsenäinen asuminen voi olla mahdollista vasta pitkän kuntouttavan aikakauden jälkeen.

Asunnottomuus ei ole mikään vaihtoehto. Ihmiset eivät selviydy talven yli ulkona. Äärimmillään työntekijä voi joutua juridiseen vastuuseen tekemistään ratkaisuista, joten toimien loogisuus on hyvä varmistaa huolellisin dokumentein. Asiakirjoihin kannattaa myös kirjata asiakkaan kieltäytymisen perusteet. Asioiden tarkka dokumentointi vastuuttaa ja suojaa sekä asiakasta että työntekijää prosessin eri vaiheissa. Huomioikaa myös että päihteiden ongelmakäyttäjä voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon joko terveysvaaran tai väkivaltaisuuden perusteella vaikkakin tahdosta riippumaton hoito on tänä päivänä harvinaista. Tarkempia säännöksiä menettelytavoista löytyy päihdehuoltolaista.
  • Vastaamiseen osallistuivat Kerttu Vesterinen, Keijo Mattila, Sirpa Karjalainen ja Eija Järvinen.
  • Vastauksen antoi erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen / Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

------------------------------------------------------------------------------------------------

http://kuntavaaliehdokas-tampere.blogspot.com

 --------------------------------------------------------------